Pohjavesialueen helmi?

Harva kylä pystyy tarjoamaan yhtä hyvää vettä?

Korvaamatonta pohjavettä!

Muukko sijaitsee Salpausselän harjulla

ja on kaupungillemme korvaamatonta pohjavesialuetta!

Asukkaat väänsivät vuosia kaupungin kanssa kättä siitä, kenelle kuuluu pohjavesialueen suojelu. Vesihuoltolaki velvoittaa kuntaa selvästi, että kunnan on ryhdyttävä toimenpiteisiin, mutta tätä ei haluttu noudattaa.

Ilman ulkopuolista apua asukkaat olisivat joutuneet rakentamaan ja ylläpitämään omat kalliit järjestelmät.

Viemäri valmistui ELY-keskuksen 22.12.2014 tekemän jatkoajan vaatimuksen mukaisesti 30.6.2015 mennessä.

Alueen n. 40 kiinteistöstä noin puolet on jo liitetty verkostoon. Muutamia kiinteistöjä on ilmeisesti myös vapautettu liittymisestä. Loppujen kiinteistöjenomistajien päätöksistä ja aikatauluista ei ole tietoa.

Asian kulkuun liittyy myös surkunhupaisia piirteitä, jotka avautuvat lukijalle vain tämän sivun kokonaan lukevalle...

Joidenkin asukkaiden mielestä asukkaat voittivat taistelun, sillä vältyimme omien järjestelmien rakentamiselta/päivittämisestä, sekä vesiosuuskunnan perustamiselta, sekä suurimman osan kiinteistöjen kohdalla liittymismaksulta.

Laskun loppusumma viemäröinnin asianmukaisesta hoitamisesta jäi muita vaihtoehtoja pienemmäksi. Vaikka vesilasku on jatkossa suurempi kuin imeyttämisen sallimana aikana, niin se on pienempi kuin kaiken veden umpisäiliöstä poisajattaminen. Kokemuksen mukaan kaikesta vedestä viemärimaksun maksaminen tulee saman hintaiseksi kuin vanha järjestelmä, jossa vain vessavedet ajatettiin pois, ja harmaat vedet imeytettiin.

Järjestelmän uusiminen olisi maksanut vähintään saman kuin nyt pumppaamo asennuksineen, mutta suodattimet ja suodattamot tulisi omalla kustannuksella uusia aika ajoin.

Ilmeisesti joidenkin asukkaiden mielestä taistelu hävittiin, koska niiden liittyjien liittymismaksun hinnan määrittävä aluekerroin ei ole 1 vaan suurempi, ja koska viemäri on suunniteltu siten, että liittyjän tulee kustantaa itse kiinteistökohtainen pumppaamo.

Tämä on opettavainen kertomus siitä, että kansalaisvaikuttamisella voidaan vaikuttaa - voimille se ottaa, mutta joissain tapauksissa se jopa toimii...

Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 30.01.2012 vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen. Hämmästyttävää kyllä toiminta-alue laajeni haja-asutusalueella olevan Muukon ja osan Ilottulan kylää kattavaksi vaikka kaupunginhallituksen aikaisemman periaatepäätöksen mukaisesti toiminta-alue on sama kuin asemakaava-alue.

Lue ensimmäiseksi ELY keskuksen kaupungille antama kehotus.

ja seuraavaksi asukkaiden viisi vuotta aikaisemmin tekemä aloite.

Panitko merkille että asukkaat ja ELY keskus vetosivat täsmälleen samoihin lainkohtiin ja lähes samoilla perusteluilla?

Asukkaita ei haluttu kuunnella, vaan kaupunginhallituksen tekemä periaatepäätös sulki valmistelevien virkamiesten silmät ja korvat.

Vasta ELY-keskuksen vaatimukset tasoittivat tien.

Onko tämä oikein? Saako näin olla?

Kuinka tähän on tultu? Lyhyt historian kirjoitus

Oli tulossa joulu vuonna 2006. Kaksi naapuria tapasi yhteispostilaatikolla ja toinen valitteli sitä, että oli unohtanut täyttää ympäristötoimen kyselykaavakkeen, ja kun tämän johdosta ympäristötarkastaja oli käynyt tontilla oli selvinnyt, että jätevesien imeyttäminen alueellamme loppuu... Huolestuneet uutiset kuultuaan toinen naapuri lähti kaupungintalolle asiaa selvittämään...

Selvittelijä sai vesilaitokselta ala-arvoista kohtelua, ja hänet opastettiin haja-asutusalueella asumisen vuoksi toisen - tällä kertaa ystävällisen - virkamiehen luokse kuuntelemaan luentoa siitä, että haja-asutusalueella tulee perustaa vesiosuuskunta. Kunta kuulemma vastaa vain kaava-alueesta, eikä tule haja-asutusalueelle ollenkaan. Tämä perustelu kuultiin eri virkamiehiltä lukemattomia kertoja eri käänteissä. (Vuosien saatossa ainoastaan yksi virkamies oli samoilla linjoilla aloitteentekijöiden kanssa, mutta koska hän ei saanut ajatukselleen tukea esimieheltään, niin asia ei sen johdosta edennyt pidemmälle).

Reissulta ei tarvinnut palata tyhjin käsin, sillä tuliaisina selvittelijä sai  Lappeenrannan vesihuollon kehittämissuunnitelman vuodelta 2003.

Selvittelijä selaili opusta toivottomuuden tilassa ja antoi opuksen ensin mainitulle.

Seuraavan kerran kohdatessamme postilaatikolla keskustelu käytiin suunnitelmasta löytyneeseen vesihuoltolain kuudenteen pykälään, jossa  puhuttiin terveydellisistä syistä sekä suuresta asukasjoukosta ja kunnan velvollisuuksista. Mielessämme heräsi toivon kipinä, meillähän näyttää olevan laillisia mahdollisuuksia saada viemäri.

Jouduimme perehtymään vesihuoltolakiin, sekä väänsimme ensimmäistä ehdotusta kuntalaisaloitteesta, vaikkemme olleet vielä tutustunut kuntalakiin ja tienneet että tällainen aloite todella pitää lain mukaan kunnassa käsitellä.

Kokemattomina luotimme ilman muuta kunnanisien tutkivan hyvät aloitteet asiallisesti. Innostuimme löydöstä ja näimme meillä todellakin olevan muita mahdollisuuksia kuin kallis vesiosuuskunta tai umpisäiliön rakentaminen ja kaiken likaveden poisajattaminen, joka vuosien saatossa tulee järjettömän kalliiksi. Laki on puolellamme, ja pohjavesialuetta joudutaan suojelemaan juuri sen vuoksi että kaikkia kaupunkilaiset hyötyvät alueesta, kun heille pumpataan pohjavettä pohjavesialueelta. Ei ole oikein että pelkästään meidän alueella asuvien tulee maksaa pohjavesialueen suojelu!

Asiaa hoitava ryhmä muodostui heti alkumetreillä kolmen hengen porukaksi ja muut asukkaat piti innostaa mukaan. Jaoimme asiasta tiedotteen alueemme asukkaille, ja järjestämässämme epäviallisessa vesi-illassa hioimme aloitteen valmiiksi yhdessä alueen asukkaiden kanssa ja aloitteeseen saatiin kiitettävä määrä allekirjoituksia.

Kuntalaisaloite jätettiin kaupunginhallitukselle tammikuussa 2007 ja myös naapurikylä Ilottula, joka on samalla pohjavesialueella innostui tekemään oman aloitteensa.

Meitä ihmetytti se, että näytti siltä, että aloitteita ei ruvettu käsittelemään.

Eihän meillä ollut kokemusta kunnallispolitiikasta, emmekä voineet arvata miten hidasta touhua se voi olla. Koska ryhdyimme vaihtamaan ajatuksia siitä mitä aloitteellemme kuului, niin toiminta järjestäytyi spontaanisti pienelle edunvalvontaryhmälle, jota kutsuimme ”rukkaseksi”.  Tämän ryhmän kokoonpanoksi muodostui varsin varhaisessa vaiheessa neljä henkeä.

Emme myöskään ymmärtäneet miten suurista ja monimutkaisista asioista voi olla vesiasioissa kysymys.

Ymmärrys lisääntyi matkan varrella, mutta virkamiesten nuiva suhtautuminen ihmetytti aina ja yhä uudestaan. Me olimme kokemattomia maallikoita, jotka ymmärsivät vesihuoltolain niin kuin se on kirjoitettu" Kunnan tulee ryhtyä toimenpiteisiin" mutta kokeneet virkamiehet eivät tuntuneet näkevän tätä ollenkaan. Heille periaatepäätös siitä, että vesilaitos ei tule kaava-alueen ulkopuolelle rajasi kaikki muut vaihtoehdot pois.

Kun lobbasimme asian puolesta, niin luottamushenkilöille perusteltiin asiaa, että asia ratkeaa kun alueelle tulee kaava, ja kaavoittaminen ei ole ajankohtaista. Tämä osoittaa valitettavan selvästi että vesihuoltolakia eivät virkamiehet osanneet tai halunneet ymmärrettävästi lukea.

Tai kun kyselimme asian perään lehdistön kautta, niin jopa lehdistölle annettiin lausuntoja, että ”aloitteentekijöille ei ole ilmeisesti selitetty että asia kuuluu kaupunginhallituksen päätäntävaltaan”. Ihan kuin emme olisi sitä ymmärtäneet, sillä olimme tehneet kuntalaisaloitteet yhdessä muiden asukkaiden kanssa juuri kaupunginhallitukselle ja odotimme heiltä vastausta. Kaikessa paistoi läpi että valmistelussa ei esille ottamiimme lainkohtiin ja perusteluihin kiinnitetty pienintäkään huomiota.

Onhan se valmistelijan helppoa piiloutua kaupunginhallituksen leveän selän taakse, ja levitellä käsiä että en minä sitä päätä. Mutta kyllä valmistelijan pitäisi nähdä vastuunsa siinä miten hän asiaa valmistelee!

Niinhän siinä sitten kävi. Monivuotisen ”perusteellisen ja kaiken huomioivan valmistelun” tuloksena virkamiehet esittivät päättäjille pelkästään vesilaitoksen piirtämää karttaa ja kaikki asukkaiden perustelut oli jätetty tutkimatta.

Kun prosessi alkoi, niin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueesta päättäminen oli kaupunginvaltuuston päätettävissä oleva asia. Prosessin aikana (varmaan prosessista riippumattomista syistä) päätäntävalta oli siirretty tekniselle lautakunnalle johtosääntöuudistuksen myötä.

Kun asukkaiden aloitetta ei otettu asialliseen käsittelyyn, emmekä oikein tienneet miten asiassa olisi parasta edetä, niin kirjoitimme ympäristöministerille, joka oli kysynyt asiaa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, ja vasta nyt rupesi tapahtumaan.

Alueemme otettiin suurennuslasin alle. Paikallinen ympäristötoimi antoi lausuntonsa asiaa tarkemmin tutkittuaan, että vesihuoltolain kuudes pykälä velvoittaa alueellamme kuntaa etsimään ratkaisua. ELY-keskus ei taasen voinut ottaa kantaa asiaan, ennen kuin alueelle tehdään tarkemmat suunnitelmat.

Kaupunki tilasi suunnitelmat konsulttiyhtiöltä, ja aloitti neuvottelut ELY-keskuksen kanssa.

Neuvottelut kuitenkin kariutuivat, ja vaikka neuvotteluissa oli sovittu että ELY-keskus tekee kaupunginhallitukselle kirjelmän, oli joku jostain syystä laittanut kaupunginhallituksen esityslistalle vesilaitoksen toiminta-alueesta päättämisen.

Teko vaikuttaa lähinnä tahalliselta, tai siten ko. virkamies ei todellakaan tiennyt missä mennään kaupungin vesiasioissa?

Huomasimme tämän viime hetkellä, ja pari päivää ennen kokousta ehdimme lähettämään luottamushenkilöille sähköpostissa ihmettelymme siitä, että keskeneräistä asiaa käsitellään ja asukkaille tiedottaminenkin on jäänyt hyvän tavan mukaisesti tekemättä. Niinpä asia jäi pöydälle ja ELY-keskus ehti kirjoittamaan kehotuksensa loppuun. Tiedotustilaisuudessa virkamiehet korostivat sinänsä aivan oikein, että kaupunginhallitus päättää asioista. Mutta he unohtivat kokonaan mikä on heidän roolinsa valmistella asioita.

ALOITTEENTEKO-OIKEUS EI TAKAA ASIALLISTA KÄSITTELYÄ

Ei kuntalaisaloitteilla ole mitään merkitystä, jos valmistelussa otetaan huomioon pelkästään virkamiesten näkökohdat, ja päättäjille unohdetaan kertoa mitä asukkaat ovat esittäneet ja mihin perusteluihin vedonneet!

Kun Tekla päätti toiminta-alueesta annettiinko sille asukkaiden tekemät aloitteet, lisäselvitykset ja lausunnot edes nähtäviksi? Ainakaan pöytäkirjojen mukaan näin ei tapahtunut.

Vihdoin viisi vuotta aloitteen teon jälkeen kaupunginhallitus käsitteli vesilaitoksen toiminta-alueen. Jos ELY-keskukselta ei olisi ollut suorasanaista kehotusta kuinka olisi käynyt?

Entä annettiinko kaupunginhallitukselle aikanaan tekemämme aloite, lausunnot, lisäselvitykset jne?

Jos ei annettu, niin kaupunginvaltuusto käyttää vain periaatteessa kaupungissa ylintä päätösvaltaa ja todellinen valta on virkamiehillä jotka pyörittelevät aloitteita oman korvasyyhynsä mukaan !

Kova väite. Tiedämme sen, mutta perustelemme väitteemme sillä että asukkaiden antamia aloitteita, joissa vedottiin eduskunnan säätämään lakiin erittäin perustellusti ei edes näytetty päättäjille kun asiaa Teklassa käsiteltiin. Tekla luotti virkamiehen sanaan, ja virkamies oli sokeutunut periaatepäätöksen vuoksi näkemään miten laki kuntaa velvoittaa. Aivan samoin olisi käynyt kaupunginhallituksessa. Tosin olisimme valittaneet päätöksestä ja hallinto-oikeus olisi tutkinut velvoittaako vesihuoltolaki kuntaa vai ei.

Meillä oli onnea, koska ELY-keskus oli tapauksessamme valvovana viranomaisena, ja heillä on mahdollisuuksia puuttua asiaan.

Toiseksi, meillä oli onnea kertomuksen alussa mainitun ala-arvoisen kohtelun vuoksi. Jos se ei olisi sisuunnuttanut riittävästi, ja mikäli tämän asian ajamisen taakse ei olisi muodostunut juuri sopivaa työrukkasta, jossa jokainen vuorotellen jaksoi kannustaa eteenpäin, kun muut olisivat olleet jo valmiita luovuttamaan, niin keskenhän tämä olisi jäänyt.

Kuntalain mukainen aloitteenteko-oikeus ei toimi käytännössä, jos virkamiehet eivät ole kiinnostuneet aloitteita asiallisesti käsittelemään! Asiallinen ja muodollinen käsitteleminen kun ovat kaksi täysin eri asiaa.

MITÄ TÄSTÄ OPIMME?

Ensimmäinen opetus: Kansalaisvaikuttamisella voidaan vaikuttaa, mutta tie on kovin kivinen. Turpiin tulee herkästi ja moni on valmis lopettamaan kesken leikin. Jos ajatellaan tätä tarinaa, niin viisi vuotta asiaa piti määrätietoisesti ajaa, Kaipa siinä tarvittiin ei vain uskoa omaan asiaansa ja siihen että Suomi on oikeusvaltio, vaan sitkeyttä ja myös ripaus hulluutta.

Toinen opetus: jos törmäät tilanteeseen että laki on puolellasi, mutta  virkamiehet ovat haluttomia ajamaan asiaa, niin ota selvää kuka on valvova viranomainen, ja ota suoraan yhteyttä valvovaan viranomaiseen, silloin asiasi lähtee eteenpäin. Kokemattomina emme tätä osanneet ottaa huomioon, ja siksi poltimme ruutia turhaan.

Kolmas opetus: jos vaatimukset muuttuvat, niin ei kannata tehdä järjestelmien päivityksiä etupainotteisesti, vaan mieluiten viime tipalla, sillä ainakin tässä tapauksessa jätevesiasetuksen kohdalla kiristyksen jälkeen vaatimuksia löysennettiin.

Neljäs opetus: jokaisessa kunnassa tulisi olla ”kunnallisasiamies”, joka auttaisi kansalaisia oikeusturvakysymyksissä, etteivät kansalaisten aloitteet hautaudu byrokratian rattaisiin - niin kuin tällekin hankkeelle meinasi käydä.

Teoriassa näin, mutta tämän kunnallisasiamiehen tulisi olla valtion tai muun riippumattoman tahon palkkaama, jotta voisimme olla varmoja siitä että hän ajaa kuntalaisen eikä kunnan etua.

Viides opetus: kaikki sopimukset tulee lukea ja säilyttää huolella, sekä ongelmatilanteissa niistä tulee tarkistaa mitä oikein on sovittu. Sopimuksesta saattaa löytyä yhtä hyvin positiivisia kuin negatiivisia yllätyksiä. Se että viemärisopimukset oli olemassa oli osalle asukkaista itsestään selvää, mutta tätä viranhaltijat eivät meinanneet aluksi millään uskoa.

Kuudes opetus: Valitettavasti osa viranhaltijoista on tottuneet siihen, että he ovat omasta mielestään kaikkitietäviä, ja siten aina oikeassa ja kuntalaiset ovat tyhmiä, eivätkä ymmärrä mistään mitään. Siksi he ovat aina valmiina lausumaan: ”ei ole totta”, ”tulkitset tätä väärin”, ”ei pidä paikkaansa” ja kaikkea muuta samansuuntaista ilman että he kuuntelisivat ja ottaisivat asiasta selvää.

Älä usko vaan ota selvää! Suomen lait löytyy netistä, ja jos yhtään näyttää siltä että laki olisi puolellasi, niin pyri löytämään asiasta riippumaton näkökanta tapauksesta riippuen eduskunnan oikeusasiamieheltä, kuluttajaoikeusneuvojalta, kuluttajasuoja-asiamieheltä jne.

Vasta sitten jos saat näiltä puolueettomilta tahoilta saman vastauksen, sitten vasta kannattaa uskoa viranhaltijan mielipiteitä. Valitettavan ikävä yleistys, eikä varmasti koske kaikkia, mutta muutamia tällaisia on matkan varrella tavattu. Monta vuotta piti jauhaa, että lain mukaan kunnan tulee ryhtyä toimenpiteisiin, eikä toimenpiteisiin ryhdytty ennen kuin Ely-Keskus pakotti...

Seitsemäs opetus: Ole ystävällinen ja pyydä kauniisti - saat todennäköisesti parempia tuloksia kuin ilkeästi vaatimalla. Ole valmis myös kompromisseihin - aina et voi saada kaikkea haluamaasi. Näin voit säilyttää paremman mielen.

Kunnan tulee olla kuntalaisia varten, eikä kuntalaisten kuntaa varten!

Asian kulku aloitteiden ja päätösten valossa 

1. luku - kunnallinen päätöksenteko

Lappeenrannan vesihuollon kehittämissuunnitelma 2003.

ALOITTEET (2007)

24.01.2007 Muukon kyläläisten aloite  (77/017/2007)

10.02.2007 Partalan kylän aihetta sivuava kirje (Tekla 21.03.2007 § 97)

15.02.2007 Ilottulan kyläläisten aloite (141/017/2007)

On huomioitavaa että hyvin huomattava osa alueen kiinteistönomistajista on ollut allekirjoittamassa alkuperäistä aloitetta.

Päätökset:

21.03.2007 Tekninen lautakunta § 97 asia jätettiin pöydälle

18.04.2007 Tekninen lautakunta § 122 päätettiin päivittää vesihuollon kehittämissuunnitelma

29.05.2008 Yleisötilaisuus

25.06.2008 Tekninen lautakunta § 211

LAUSUNTO (2008)

08.10.2008 Muukon ja Ilottulan kylien yhteinen lausunto (141/017/2007)  

Liite 1 Muukon lammikkopuhdistamon lupa

Liite 2 Ilottula-Puslamäen vedenottamon lupa  

Päätökset:

15.10.2008 Tekninen lautakunta § 354

Esityslistan ulkopuoliset asiat jäsen Juha Nikun tiedusteltua kuka viranomaistaho vie Muukon ja Ilottulan vesihuoltoasiaa eteenpäin. Tuotantojohtaja Pasi Leimi on todennut vastauksessaan, että asia ratkeaa sillä, että kaava ulotetaan ko. alueelle ja kaavoittaminen ei ole alueella ajankohtaista.

Kommentti: Käsittämätöntä toimintaa, jolla koko vesihuoltolaki yritettiin sivuuttaa! Roskia yritettiin lakaista maton alle! Vesihuoltolaki velvoittaa kuntaa! Vesihuoltolaissa kaavoitus ja vesihuoltolain velvoitteet eivät kuulu yhteen!

LISÄSELVITYS (2008)

10.11.2008 Ilottulan kylätoimikunnan lisäselvitys (141/017/2007)              

Päätökset:

12.11.2008 Tekninen lautakunta § 371 "Aloitteet on käsitelty kokonaisuutena, Valtuusto käsittelee toiminta-aluerajausta seuraavan kerran vuoden 2009 keväällä, sitten kun vesihuollon kehittämissuunnitelma on hyväksytty valtuustossa."

Kommentti: AIka kova väite kokonaisesta käsittelystä! Roskia voi yrittää lakaista maton alle. Miten voidaan väittää että asia on käsitelty kokonaisuutena, jos ei ole suostuttu tutkimaan asukkaiden perusteluja vaan pitäydytään periaatepäätöksessä ettei mennä asemakaavan ulkopuolelle.

17.11.2008 Kaupunginhallitus § 499 merkitsi TekLan päätöksen tiedoksi

14.01.2009 Yleisötilaisuus

KUNTALAISALOITE (2009)

05.05.2009 Kuntalaisaloite pohjaveden saamiseksi kaikkiin lappeenrantalaisiin hanoihin (331/017/2009)

11.05.2009 Lisaselvitys 

Päätökset:

13.05.2009 Tekninen lautakunta § 4 asia jätettiin pöydälle

10.06.2009 Tekla hyväksyi vesihuollon kehittämissuunnitelman edelleen kaupunginhallitukselle annettavaksi.

Kommentti: Mielenkiintoista asian käsittelyssä oli se, että asukkaiden laatimaan lisäselvitykseen ei annettu vastausta läheskään kaikkiin kohtiin.  

2007-2009 Vesihuollon kehittämissuunnitelman hyväksyminen

06.07.2009 Kaupunginhallitus jätti vesihuollon kehittämissuunnitelman pöydälle...

27.07.2009 Kaupunginhallitus hyväksyi vesihuollon kehittämissuunnitelman ja päätti että vesilaitoksen toiminta-alueen määrääminen kuuluu jatkossa kaupunginhallituksen päätösvaltaan.

07.08.2009 Lisäselvitys_kaupunginhallitukselle

14.08.2009 Pohjaveden puolesta- aloiteryhmälle ilmoitettiin että asiaa valmistelee suunnitteluinsinööri Mauri Backman. Lue kirje.

Kommentti: Asiaa ei siis oltukaan käsitelty kokonaisuudessaan, kuten 12.11.2008 väitettiin! Kuinka nimetty virkamies on valmistellut asiaa kehittämissuunnitelman valmistumisen jälkeen? Kehittämissuunnitelma on päivätty 10.06.2009 eli kaksi kuukautta ennen kuin aloiteryhmälle ilmoitetaan että asiaa ”valmistelee” joku. Todellisuus taisi olla se, että Mauri-parka oli henkilö jonka vastuulle kuului asema-kaavan ulkopuoliset vesiosuuskunta asiat. Eli asukkaiden vetoomusta vesihuoltolain velvoitteista ei haluttu ollenkaan lähteä käsittelemään, vaan asukkaat haluttiin ohjata ruotuun: ei asemakaavaa = perustakaa vesiosuuskunta.

31.08.2009 Kaupunginvaltuusto hyväksyi vesihuollon kehittämissuunnitelman sillä lisäyksellä että jatkossa kh päättää toiminta-alueesta.

2. luku - vauhdin hakeminen ympäristöministeriltä - ELY heräsi

25.01.2010 Pohjaveden puolesta- aloiteryhmän lähetti asiaa koskevan kirjeen ympäristöministerille.

Ympäristöministeri lähetti kyselyn ELY-keskukselle, joka otti Muukonkankaan pohjavesialueen suurennuslasin alle, ja huomasi että kaupunki polkee vesihuoltolakia lokaan.

Tämän jälkeen alkoivat neuvottelut kaupungin ja ELY-keskuksen kesken. Kaupungin virkamiehet sössivät neuvottelut, jonka jälkeen Kaakkois-Suomen

Ely-keskus antoi 21.11.2011 kehotuksen.

Nyt vasta rupesi tapahtumaan.

Vihdoin 30.1.2012 Kaupunginhallitus päätti:

Lappeenrannan Energian vesihuollon toiminta-alueet (Lappeenrannan veden toiminta-alueet) Merkittiin, että pöydälle oli jaettu seuraava lisäys ennen päätösehdotusta: Vesihuoltolain mukaan toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista koskevassa asiasta on pyydettävä lausunto valvontaviranomaiselta sekä varattava alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. Nyt esitetyt laajennukset eivät ole merkitykseltään vähäisiä, joten asiassa on pyydettävä uudet lausunnot ja varattava alueen asukkaille mahdollisuus lausua asiasta mielipiteensä. Hyväksymispäätöksen yhteydessä on myös asetettava tavoitteellinen aikataulu toiminta-alueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin. sekä uusi päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää Lappeenrannan Energia Oy:n ja teknisen lautakunnan esitysten sekä Kaakkois-Suomen ELY- keskuksen lausunnon perusteella, että vesihuollon toiminta-alue-ehdotus lisättynä Muukkoon ja Pulpille esitetyillä uusilla alueilla asetetaan uudelleen julkisesti nähtäville 30 pv:n ajaksi ja siitä pyydetään Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan lausunnot, jonka jälkeen asia tuodaan uudelleen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Samalla kaupunginhallitus pyytää Lappeenrannan Energia Oy:tä esittämään seuraavaan käsittelyyn mennessä tavoitetaikataulun uusien alueiden saattamisesta verkostojen piiriin. Kaupunginhallitus hyväksyi uuden päätösesityksen.

ELY-keskuksen lausunto 28.2.2012 (KASELY/157/07.02/2010) Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy Lappeenrannan kaupunginhallituksen päätöksessä esitetyn menettelyn ja toimenpiteet Muukon alueen vesihuollon järjestämisasiassa. Lappeenrannan kaupungin tulee kuitenkin huolehtia siitä, että Muukon alueen vesihuollon (vesijohto- ia viemäriverkosto) palveluiden saatavuus on turvattu viimeistään 31.12.2014 mennessä. Muukon alueen liittäminen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen on tarpeen asutuksen määrän, terveydellisten ja ympäristönsuojelullisten syiden vuoksi. Alueen vesihuoltopalvelut tulee järjestää siten, että kiinteistön omistajille ja haltijoille muodostuvat maksut ovat kohtuulliset ja tasapuoliset

(VHL 18 §).

28.1.2014 Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n kolmihenkinen hallitus päätti aluekertoimeksi 6! linkki päätökseen

2014 keväällä alettiin viemäriä rakentamaan alueelle.

Kevään aikana useat alueen asukkaat ovat olleet yhteydessä liittymismaksun kohtuuttomuudesta kaupunginhallituksen jäseniin.

28.4.2014 KH asia jätettiin pöydälle, ehkäpä juuri näistä eri yhteydenotoista johtuen.

5.5.2014 KH sai asian uudestaan käsiteltäväksi. Lappeenrannan Energia oli antanut selvityksen hinnoittelusta ja asioiden päättämisprosessista. Hanna Holopaisen (vihr.) esitystä liittymismaksun kohtuullistamisesta puolsivat Marjatta Moilanen (kd.), Jani Mäkelä (ps.), Juha Härkönen (myö) ja Tuula Partanen (kesk.). Helpotusta vastustaneeseen enemmistöön kuuluivat Harri Iljin (sd.), Anu Paalanen (sd.), Armas Timonen (sd.), Tuomas Telkkä (kok.), Helena Puolakka (kok.) ja Ari Torniainen (kesk.).

Onhan se kiva, että tietää mitkä puolueet ja ketkä valtuutetut ovat pienen ihmisen puolella!

Keväällä 2014 mm. Ari Turkia alkoi innolla ajamaan asiaa ja perusti Muukko.fi sivut.

Näytti jo siltä että tarina olisi loppuun kirjoitettu, mutta sattuma puuttui peliin...

3. 3.luku - sopimuksia pitää noudattaa!
   

Toukokuun loppupuolella 2014 vesitaistelussa aktiivisesti mukana ollut valmistautui talon lopputarkastukseen, ja penkoi sen tähden vanhoja rakennuspapereita. Vahingossa aikanaan kaupungin vesilaitoksen kanssa solmittu liittymissopimus osui silmiin, ja se käynnisti uuden luvun tässä kertomuksessa.

Eihän sitä meinannut uskoa silmiään, että sopimuksen mukaan viemäriinkin liittymisestä oli sovittu! Eihän sitä kaikkea itsekään muista, ja varsinkin kun otetaan huomioon että liittyjät eivät ole voineet sopimuksen sisältöön vaikuttaa...

Tämän jälkeen tuli tarve vertailla muiden liittyjien sopimuksia, ja ne havaittiin samansisältöisiksi allekirjoitusajankohdasta riippumatta.

Muutaman yön yli nukuttua paikallislehdistössä julkaistiin 1.-3.6.2014 mielipidekirjoitus.

Ja tähän Energia antoi hyvin nopeasti 4.6.2014 vastineensa.

Tähän ei alkuperäinen mielipiteen kirjoittaja voinut tyytyä, vaan hän julkaisi vastineen vastineen 15.6.2014 ja samalla Muukko.net sivuilla julkaistiin sopimus kaikkine liitteineen. 

Tämän jälkeen Muukon ja Ilottulan asian ajamiseksi syntyneet edunvalvontaryhmät yhdistyivät. Nyt asiaa ruvettiin ajamaan yhdessä 8 asukkaan voimin.

Laajennettu edunvalvontaryhmä kokoontui palaveeraamaan pariin kertaan, ja teki Energialle pyynnön:

9.7.2014 Asukkaiden pyyntö Energialle noudattaa sopimuksia

16.9.2014 Energian vastaus asukkaiden pyyntöön

Energia joutui menemään itseensä, ja myönsi, että sopimukset velvoittavat. Asiasta tuli Energian sivuille maininta, mutta Energia ei lähtenyt korjaamaan asiaa lehdistölle :)

Muukko-Ilottulan asukkaiden kyselyyn liittymäsopimuksien noudattamisesta-vastattiin 17.9.2014

4. 4.luku - kohtuullisuutta voi pyytää - vaatia ei kannata
   

22.8.2014 Asukkaiden pyyntö Energian hallitukselle liittymismaksujen kohtuullistamisesta

10.2.2015 Energian hallituksen vastaus asukkaiden pyyntöön

5. 5.luku - viemärin valmistuminen ja kiinteistöjen viemäriin liittyminen
   

Koska kaikki maanomistajat eivät antaneet kaivuulupaa, niin Ely-keskus joutui antamaan kaupungille jatko-aikaa: Viemärin olisi pitänyt valmistua Ely-keskuksen vaatimuksen mukaisesti vuoden 2014 loppuun mennessä. Rakentamiselle on kuitenkin annettu 22.12.2014 ELY-keskuksen päätöksellä jatkoaikaa 30.6.2015 asti.

Keväällä 2015 asukkaat rupesivat valmistautumaan tulevaan viemäriin liittymiseen. Ensimmäiset kiinteistöt liitettiin kesäkuun alussa vaikka putki ei ollut vielä edes valmis. Energian loka-auto kävi tyhjentämässä kiinteistön pumppaamon joka toinen päivä kunnes putki valmistui. Putki saatiin valmiiksi juuri määräaikaan mennessä. Samassa yhteydessä Energiaverkot korvasi ilmassa olevat sähkökaapelit maakaapeleilla sähkönjakelun toimintavarmuuden parantamiseksi.

Asukkaat kilpailuttivat kimpassa urakoitsijoita. Noin puolet kiinteistöistä liitettiin viemäriin kesän 2015 aikana.

6. 6.luku - Asfaltti takaisin kevyen liikenteen väylälle
   

Juhannukseen 2016 Energia ei ole vielä korjannut auki repimäänsä kevyen liikenteen väylää Muukonkankaantiellä, vaikka kiinteistönomistajien ja Energian välillä solmitussa sopimuksessa Energia lupasi palauttaa kaivuun jälkeen paikat alkuperäiseen kuntoon. Kun asfalttia ei ruvennut kuulumaan, niin kiinteistönomistaja otti yhteyttä Energian asiakaspalveluun, ja vihdoin 10.8.2016 kevyenliikenteen väylä sai asfaltin. Onhan se ymmärrettävää että isossa talossa asioita unohdetaan. :)

Kevyen liikenteen väylän lopputyöt näytti jääneen myös tekemättä. Mutta kauniisti asiasta huomauttaminen toivottavasti tuottaa joskus tulosta.

Asiasta on huomautettu syksyllä 2016 ja syksyllä 2017 - ilman tulosta. Niinpä ainakin yksi maanomistaja teki maisemoinnin loppuun syksyllä 2020.

Syksystä 2006 syksyyn 2016 on 10 vuotta. Jos laskettaisiin asukkaiden asian ajamiseen käytetyt tunnit, ja muutettaisiin se rahaksi, niin halvempaa olisi ollut rakentaa oma järjestelmä. Näin siis yksittäisten aktivistien kohdalla. Mutta jos otetaan huomioon kuinka monia taistelu hyödytti, ja se että asia hoidettiin nyt vesilain velvoitteiden mukaisesti - kunta vastasi viemäröinnistä, niin taistelumme ei tainnut kuitenkaan olla turhaa?

Loppusanoiksi

Asiaa ovat ajaneet monet muutkin tahot, mutta tässä julkaistaan vain yhden asiaa ajaneen edunvalvontaryhmän näkemys asioiden kulusta, sillä emme todellakaan tiedä kuin jäävuoren huipun siitä, mitä muut ovat asian hyväksi tehneet.

Kokonaisuudessa pohjavesialueen kiinteistönomistajat voittivat tämän taistelun kaupunkia vastaan jos asioita tarkastellaan pitkässä juoksussa.

Ensiksikin voitto on se, että saimme kunnan ylläpitämän viemäriverkoston. Pitkässä juoksussa tämä tulee edullisemmaksi kuin oma järjestelmä tai kaiken veden poisajattaminen vaikka liittyminen nyt kirpaiseekin. Toiseksi, suurin osa liittyjistä saa liittyä verkostoon ilman liittymismaksua. Nämä ovat suuria voittoja, paljon suurempia kuin asiaa aikanaan ryhtyneet osasivat ajatella.

Voittoa himmentää tietysti se, että ne joilla ei ole sopimusta, heidän liittymismaksunsa on kolminkertainen kaava-alueeseen verrattuna.

Nämä ovat allekirjoittaneiden yksityishenkilöiden näkemys asioista. Näkemys on varmasti puutteellinen ja yksipuolinen eikä mitenkään edusta Muukon tai Ilottulan asukkaiden yleistä näkemystä, jota tuskin on edes olemassa, sillä jokaisella on omanlaisensa näkemys.

Tämän sivun tekstistä suurin osa on alkuperäisen Pohjaveden puolesta aloiteryhmän tuottamaa, mutta loppuosaltaan siis yhdistettynä Ilottulan edunvalvontaryhmään.

Pohjaveden puolesta työrukkanen

Jukka Repo, Johanna Pajari, Jukka Aarrevuo ja Mauri Repo