Mark Ellisin (Iso-Britannia) tutkimuksen mukaan ensimmäinen nelipyöräinen soppatykki valmistettiin Pariisissa 1794. Tykillä pystyi valmistamaan ruokaa sadalle hengelle. Esimmäinen kaksipyöräinen soppatykki valmistettiin Pariisissa 1798 ja tällä tykillä ruokki jo 1200 henkeä. Ruotsissa valmistettin ensimmäinen kaksipyöräinen tykki 1803. Sen valmisti Carl Gustaf Sjöstén amerikkalaisen lojalistin, kreivi Rumfordin (Benjamin Thompsonin), ehdotuksesta vuonna 1795, kun Rumford oli Baijerin sotaministeri.   Ruotsalaisesta soppatykki vuodelta 1803. Markin tutkimus kokonaisuudessaan: https://sites.google.com/view/alvis-stalwart-hmlc-files/military-field-cooking Markin ”History of military field cooking equpment, including wheeled soup carts” facebook ryhmä: https://facebook.com/groups/1022346390108330 Soppatykkien Suomen historia Sivu rakenteilla :) Ennen Teuvan mallia m/29 käytössä oli sekalainen kokoelma vanhoja saksalaisia, puolalaisia, venäläisiä ja ruotsalaisia tykkejä. m/25 mainitaan Muonituslotan käsikirjassa, lisätietoja etsitään. m/26 ? mainitaan Muonituslotan käsikirjassa, lisätietoja etsitään.  Kuva muonitus reserviharjoituksista Turussa 1935. Kuva Lottamuseon kokoelmista (julkaistaan luvalla) oletettavasti m/25 tai m/26 sillä kansi aukeaa puoliksi. Teuvan malli m/29 kehitettiin valmiiksi 1932-1933 Sodan aikana keittimiin vaihdettiin hevosvetoon soveltuvat Paavo-pyörät. Suomalaisetn soppatykkien pyörät ja renkaat Näytää siltä, että tämä voisi olla näin? 1. sukupolvi: hevoskärryt joissa on puiset pyörät joissa on rautainen vanne. samanlaisia on käytetty varmaan kaikkialla maailmassa (kuva yllä vuodelta 1935). 2. sukupolvi: hevoskärryt, joissa on puiset pyörät ja Paavo kumit. Todennäköisesti kumit lisättiin olemassa oleviin pyöriin? Suomen Gummitehdas (nykyinen Nokian Tyres) kehitti Paavo kumit hevoskärryjä varten. Rengas oli ratkaisevan tärkeä sodan aikana tarvikkeiden kuljettamiseksi hiljaisesti etulinjoille. 3. sukupolvi: kärryt, joissa on metalliset vanteet ja Nokia Paavo renkaat? Nimeä "Paavo" käytetään edelleen pienoismalleissa ja muissa yhteyksissä, mutta se ei ole sellainen moderni rengastyyppi, jota Nokian Tyres tällä hetkellä valmistaa ajoneuvoihin. Kuva Paavo renkaiden pienoismallista: https://3dscalemodeluniverse.com/product/nokia-paavo-tires-set-2-1-35/  4. sukupolvi: metalliset vanteet ja Nokia Hakkapeliitta renkaat https://na.nokiantyres.com/company/hakkapeliitta-80-years/historia/1940/  Keitinten peruskorjaus käynnistettiin 1950 luvulla. m/29-52 m/29-59 Paavo pyörät ja lokasuojat Hevosvetoisuudesta muistuttaa edessä puinen varustelaatikko, jonka päällä hevosmies istui ohjastamassa hevosta kuljetuksen aikana. Näitä tykkejä näkee edelleen käytössä siten, että aisa on modifioitu henkilöautolla vetoon sopivaksi aisamuutoksella. Sodan aikana tykkejä tehtiin kolmessa vuorossa sekä Teuvalla että Salossa. Kuvat on kuvakaappauksia netistä. Paremmat kuvat tulossa kunhan ehditään :)   Oletettavasti m/29-59 ? m/29-82 vuosina 1988-1994 suunniteltiin m29/mod Tästä on kaksi erillistä mallia. aisa, lokasuojat ja valot suurimmat muutokset, m/29 mod tykit on valmistettu siten, että ehjään vanhaan kattilaa varten rakennettiin kokonaan uusi runko. Nyt suunnitelun lähtökohtana ein ollut enää hevosveto vaan kuorma-autolla, traktoilla tai maastoautolla veto. Niinpä aisaan sai vaihtaa sopivan vetopään. Tarvikelaatikko on ruostumatonta terästä, Lokasuojat olivat rautaa, ja valot ja perävaunun heijastinkolmiot sijaitsevat lokasuojissa. m/29 mod uudempi malli? tykit ovat edellisen kaltaiset, mutta lokasuojat ovat alumiiniset turkinpellit ja takana on erillinen pidike valoja ja heijastinkolmiota varten. Oikeastaan ainoat eroavaisuudet löytyvät aisasta, tukijalkojen kiinnityksestä ja valojen sijoittelusta sekä lokasuojien materiaalista. Toisaalta molempien tyyppikilvet ovat samanlaisia, ja molemmissa mainitaan Akseli -82. Tämä ei kerro kuitenkaan akselin valmistusvuotta vaan vuosimalliin, joten sekä 3. että 4. sukupolven rungot on valmistettu vuoden 1982 jälkeen.  m/78 prototyyppi, jota ei koskaan tilattu m/96 m/13 m/17 Lähde: Markku Mäkipirtti: Puolustusvoimien autovarikko 1939-2007 Perinteisen soppatykin suurin heikkous lienee siinä, että ruuanvalmistuksen jälkeen kattilan puhdistaminen on hankalaa. Tämän sivun sepustuksilla ei ole ”tieteellistä näyttöä”, vaan perustuu hajatietoihin ja arvauksiiin. Jos jollain on parempaa tietoa, niin antakaa palautetta, kiitos. Myös tykin mukana olevat tarvikkeet kiinnostavat. Tähän mennessä löytyneet: - mela - kauha - vispilä - mittatikku 10-200 l nesteen mittaamiseen - hiilikoukku vetoslmukat nuohousväline Tykki ja minä Kotona en ole ollenkaan ruuanlaittaja tyyppiä, mutta ulkona grillin tai tykin äärellä oikean tulen kanssa tykkään touhuta. Ensimmäisen tykkini oli neljännen sukupolven mallia, ja ostin sen Hämeenlinnan SA-kaupasta 2013 kun vanhat hinattavat laitteet oli vielä mahdollista rekisteröidä ilman, että niillä oli valmistajan todistusta EU-määräystenmukaisuudesta. Konttorilla rekisteröinti sujui ongelmitta, mutta jouduin allekirjoittamaan paperin että olen sen itse valmistanut. Logiikka ei oikein toiminut, kun hinattavalle laitteelleni ei annettu omavalmisteen runkonumeroa, vaan aisassa ollut valmistenumero kelpasi. ”Uusi tykkini” on kolmannen sukupolven mallia, ja oli aikanaan jäänyt modifioinnin jälkeen armeijan varastoon. Kun armeija luopui Kenttäkeitin m29 mod malleista, niin tämä yksilö myyttiin huutokaupassa. Tykki seisoi myös uudella omistajalla varastossa, ja se oli armeijan toimesta vain kerran koekeitetty. Historiastaan johtuen tykki on mitä todennäköisemmin Suomen vähiten käytetty M29/ mod mallia. Soppatykki.net logossa yhdistyy toisaalta Suomalaisen soppatyin historia ja toisaalta showkilpihistoriani. Olinhan osatanut ensimmäisen soppatykkini olllessani sivutoiminen yrittäjä Kilpipaja.com Finland toiminimen turvin (2001-2022). Logossa olevaan soppatykkiin on haettu inspiraatiota sodanaikaisen muonituslotan kangasmerkistä ja käytetty kirjasintyyppi on Viron rekisterikilpien kapeampi kirjasin. Kilven reunaviiva on taas Suomalaisen rekisterikilven muotokieltä. 12 vuoden Kilpipaja yrittäjyydestä jäi henkiin käytännössä kaksi asiaa: Soppatykki, jota vuokraan edelleen yksityishenkilönä Kilpimuseo.fi ja Suomen Rekistrikilpimuseo Etelä-Karjalan automuseolla. Yt. Jukka https://sites.google.com/view/alvis-stalwart-hmlc-files/military-field-cookinghttps://sites.google.com/view/alvis-stalwart-hmlc-files/military-field-cookinghttps://facebook.com/groups/1022346390108330https://3dscalemodeluniverse.com/product/nokia-paavo-tires-set-2-1-35/https://3dscalemodeluniverse.com/product/nokia-paavo-tires-set-2-1-35/https://na.nokiantyres.com/company/hakkapeliitta-80-years/historia/1940/https://na.nokiantyres.com/company/hakkapeliitta-80-years/historia/1940/http://kilpimuseo.fihttp://ek-automuseo.fishapeimage_1_link_0shapeimage_1_link_1shapeimage_1_link_2shapeimage_1_link_3shapeimage_1_link_4shapeimage_1_link_5shapeimage_1_link_6shapeimage_1_link_7shapeimage_1_link_8

Soppatykkien historia

kilpipaja (ät) gmail (dot) com